Kotipesän puolustaja

Kotipesää tulee puolustaa, suojella ja rakentaa. Meidän kotipesiämme ovat Suomi, maakunta, asuinkunta ja perhe.

Koteja ovat myös asumispalveluyksiköt ikäihmisten, vammaisten, lastensuojelun, päihde- ja mielenterveystyön asiakkaille. Kaikilla sukupolvilla, myös tulevilla, on oltava sellainen koti, jossa on turvallista elää. Kaikkien maassamme asuvien ja oleskelevien tulee noudattaa Suomen lakeja ja sopeutua suomalaiseen tapaan elää ja kohdella muita.

Suomea pitää puolustaa. Huolehditaan siitä ettei sodan kokeneiden sukupolvien uhraukset olleet turhia. Maanpuolustuksellisen uskottavuuden säilyttämiseksi puolustusmäärärahat ja maanpuolustus – valtakunnallinen huoltovarmuus ja kriiseihin varautuminen on pidettävä riittävän korkealla tasolla ja siihen on uskallettava sijoittaa.

Suomi muuttuu ja alueet erilaistuvat, mutta meillä kaikilla on oikeus voida asua, tehdä työtä ja yrittää siellä, missä meidän kotimme on. Turvallisuus ja peruspalvelut niin asukkaille kuin yrityksille tulee taata riippumatta asuinpaikasta. Suomi tarvitsee kaupunkeja ja kuntia aivan yhtä paljon eikä Suomea ole syytä jakaa osiin maantieteellisin perustein. Kaupungistuminen on tullut jäädäkseen, mutta keskusten ulkopuolellakin on elinvoimaa.

Maamme tieverkko – sen laajuus, kunto ja hoito – ovat olennaisen tärkeässä roolissa siinä, onko maassamme sen kaikissa osissa mahdollista asua, tehdä työtä ja yrittää.

Ihminen päätöksenteon keskiöön

Me emme saa unohtaa ihmistä päätöksenteossa. Päätösten vaikutukset ihmisten elämään on kyettävä tarkasti arvioimaan ilman ideologisia värityksiä. Ihmisten on kyettävä ymmärtämään päätösten vaikutukset ilman poliittista jargonia. Ihmisyys, inhimillisyys, vilpittömyys ja osallisuus ovat tulevaisuuden arvoja. Jokaiselle meille on paikka tässä yhteiskunnassa.

Päätösten vaikuttavuuden arvioinnissa on äärimmäisen tärkeä pystyä ennakoimaan niiden vaikutus ihmisten käytännön elämään. Säästön hakeminen yhdessä kohdassa voi usein johtaa moninkertaiseen kustannusten kasvuun puhumattakaan päätösten aiheuttamista vaikutuksista ihmisten arkeen.

On uskallettava tehdä päätöksiä, mutta on uskallettava myös korjata tehtyjä päätöksiä. Tahallinen väärinymmärtäminen ei vie asioita eteenpäin vaan taaksepäin.

 Yrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin ja maakuntiin

Yritykset tuovat kuntiin ja maakuntiin elinvoimaa. Ilman vakaata taloudellista pohjaa ja olemassa olevia töitä eivät yritykset voi työllistää. Työnantajat ja työntekijät hyötyvät liikkumavarasta, jota saadaan aikaan lisäämällä joustavuutta. Esimerkiksi paikallinen sopiminen on oltava mahdollista kaikilla työpaikoilla. Ei tasapäistetä ihmisiä eikä yrityksiä! Hyväksytään erilaisuus ja erilaiset toimintamallit lakien rajoissa.

Kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytyksistä huolehtiminen on oltava meillä kaikilla suomalaisilla kunnia-asia. Kotimaisen ruoantuotannon omavaraisuusaste on syytä pitää riittävän korkealla. Muutokset maatalouden rakenteessa ovat osin todella huolestuttavia puhumattakaan maatalouden harjoittajien ikääntymisestä.

Muistetaan, että pienestä voi tulla suurta! Kaikki yritykset aloittavat jostakin. Luodaan sellaisia kannustimia, että yrittäjät jaksavat kehittää ja kehittyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä on kehitettävä nykyistä tiiviimmäksi. Julkisten hankintojen kilpailutuksiin on saatava maalaisjärkeä ja osaamista. Esimerkiksi palveluseteli on hyvä vaihtoehto kilpailutukselle ja vaikuttaa asiakkaan valinnan kautta sekä hintaan että laatuun. Se on asiakas- ja yrittäjäystävällisempi palvelujen tuottamismalli.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on päästävä eteenpäin

Kaikkien uudistusten pitää parantaa asiakkaan asemaa ja palvelua. Sote-uudistuksessa keskeistä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio eli yhteensovittaminen yhdeksi hoitoketjuksi. Sujuvaa integraatiota tukevat mm. hoitokäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja se, että eri tasojen tietojärjestelmät keskustelevat keskenään. Integraation on toimittava myös sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa lastensuojelu ja vammaispalvelut ovat erityistä osaamista vaativia osa-alueita, joissa palvelukokonaisuudet räätälöidään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Kuntien välisen epätasa-arvoisuuden minimoiminen on mielestäni tärkeä tavoite sotessa. Luottamus palveluiden laatuun ja saatavuuteen on tärkeää. Kelalla on merkittävä rooli tiettyjen palveluiden järjestäjänä. Eduskunnan tulee pystyä vaikuttamaan näihin ja kilpailutusperiaatteisiin. Keskeinen arvioitava kysymys on, pystyykö Kela suoriutumaan sille annetuista tehtävistä asiakkaiden tarpeita vastaavasti? Varoittavia, tuoreita esimerkkejä on monia: toimeentulotuki, tulkkipalvelut, vaikeavammaisten kuntoutuspalvelut ja kuljetuspalvelut, joita käyttävä asiakaskunta on todella vaativa. Lisäksi alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa on paljon.

Ikä-ihmisten ja vammaisten palvelut liittyvät läheisesti omaishoitajuuteen. Vanhusten ja lasten omaishoitajien mahdollisuudet hoitaa läheisiään on turvattava ja työlle on viimein annettava sille kuuluvat arvostus ja tuki, myös taloudellisesti.

Uudistuminen on elinehtomme

Ei yritetä kirjoituspöydän takana keksiä kaikkia keinoja, vaan annetaan markkinoiden ja asiansa osaavien yrittäjien tehdä työtään! Lainsäädännöllä ja normien purkamisella on kannustettava eri tahoja uudistumiseen ja parhaiden käytäntöjen etsimiseen vaikka kokeilujen kautta!